Suomen liikenteen solmukohta
Hallitusohjelmatavoitteet → Suomen liikenteen solmukohta
Suomen liikenteen keskeisimmän solmukohdan kehittäminen
Pirkanmaa muodostaa Suomen keskeisimmän liikenteen risteysalueen, jonka kehittäminen vahvistaa työvoiman liikkuvuutta, elinkeinoelämän kuljetuksia ja huoltovarmuutta koko maassa sekä kytkee Suomen tiiviimmin osaksi eurooppalaisia liikenneverkkoja.
Pääradan lisäkapasiteetti, Tampereen järjestelyratapihan siirto ja läntinen oikorata ovat koko Suomen raideliikenteen toimivuuden kannalta kriittisiä ratkaisuja. Nopean raideyhteyden kehittäminen Tampereelle Lentoradan kautta vahvistaa Suomen asemaa osana Pohjanmeri–Itämeri-käytävää. Tampere–Pirkkalan lentoasema täydentää kokonaisuutta monikäyttöisenä kansainvälisen saavutettavuuden solmukohtana.
Valtatiet 3 ja 12 muodostavat valtakunnallisen henkilö- ja tavaraliikenteen keskeisen runkoyhteyden Pirkanmaan kautta. Niiden kehittäminen turvaa kuljetusten sujuvuuden, työvoiman liikkuvuuden ja yhteydet satamiin. Kansallisen tieverkon solmukohdan kehittämisessä on kuitenkin yli miljardin euron kehittämisvaje, vaikka useat kustannustehokkaat ja toteutusvalmiit hankkeet tukisivat suoraan teollisuuden investointeja, vientikuljetuksia ja huoltovarmuutta.
Vienti-Suomen keskus tarvitsee toimivat kansainväliset yhteydet
Suomi vahvemmin osaksi keskeisiä eurooppalaisia väyliä
- Pääradan kehittämisen potentiaali on saavutettu matka-ajan ja ratakapasiteetin osalta nykyisessä raidekäytävässä.
- Nopean raideyhteyden kehittäminen Tampereelle Lentoradan kautta, yhdessä kasvavan CEF-rahoituksen kanssa, vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kytkeytyä entistä tiiviimmin osaksi keskeisiä eurooppalaisia yhteysväyliä.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Suomi priorisoi kasvu-Suomen raidehankkeet CEF-rahoituksen
saannin varmistamiseksi.
Valtio sitoutuu edistämään pitkäjänteisesti Suomen ja Euroopan yhteistä etua koskevien liikennekäytävien, kuten Tampere–Helsinki–Varsova-yhteyden, vahvaa kehittämistä.
Tampere–Pirkkalan lentoasema
Tampere–Pirkkalan lentoasema on monikäyttökenttä, jota operoidaan aktiivisesti matkustaja- ja rahtiliikenteen tarpeisiin sekä Puolustusvoimien tukikohtana ja koulutustoiminnassa.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Mahdollistetaan elinkeinoelämän ja viennin edellyttämien kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien toteutuminen
markkinaehtoisesti. Sääntelyn ja infrastruktuurin on tuettava suotuisaa kehitystä.
Tampere–Pirkkalan lentoasema tulee nostaa kattavan verkon lentoasemasta TEN-T-ydinverkon lentoasemaksi.
Tampere–Pirkkalan lentoasemalle tulee rakentaa toinen kiitotie.
Raideliikenteen kansallisen solmukohdan paketti
Kilpailukykyisillä yhteyksillä vahva pohja, Tampereen asemaa käyttää joka päivä jopa 200 junaa
Järjestelyratapiha ja läntinen oikorata ovat koko Suomen tavaraliikenteen solmukohta
Tampereen järjestelyratapihan siirto on Suomen raideliikenteen kärkihanke, sillä Tampereen rataverkon rooli on valtakunnallisesti kriittinen. Nykyinen sijainti muodostaa merkittävän turvallisuusriskin, ja läntinen oikorata yhdessä ratapihan siirron kanssa avaa merkittävät mahdollisuudet raidelogistiikan kehittämiselle.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Varmistetaan järjestelyratapihan siirron sekä läntisen oikoradan suunnittelun rahoitus ja toteutus.
Päärata – Suomen selkäranka
Liikenneinfra on kasvun mahdollistaja ja perusväylänpito on viennin selkäranka. Päärata on henkilöliikenteen ydinväylä, ja sen liikennemäärät ovat kasvussa. Tavaraliikenteen sujuva läpikulku Tampereen kautta on kriittinen huoltovarmuustekijä. Päärata linkittää Suomen osaksi eurooppalaisia väyliä ja sisämarkkinoita.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Varmistetaan rahoitus pääradan Helsinki–Tampere-välin peruskorjaukselle, lisäkapasiteetin suunnittelulle sekä Riihimäki–Pasila-osuudelle.
Henkilö- ja tavaraliikenteen kansallinen solmukohta
Tampere on henkilö- ja tavaraliikenteen strateginen solmukohta, jossa työvoiman liikkuvuus, saavutettavuus ja tavaraliikenteen sujuvuus kohtaavat. Päivittäin jopa 200 junan kulun turvaaminen edellyttää investointeja solmukohdan kapasiteettiin ja toimintavarmuuteen.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Varataan suunnittelurahoitus Lempäälä–Sääksjärvi-, Lielahti–Lakiala- ja Lielahti–Nokia-lisäraidehankkeisiin.
Osoitetaan rahoitus liikenteen kansallisen solmukohtapaketin toteutukseen.
Varataan MAL-kaudella 2028–2031 rahoitus Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien 2. vaiheen rakentamiseen sekä Lielahti–Ylöjärvi-raitiotien toteutussuunnitteluun.
Tieliikenteen kansallisen solmukohdan paketti
Saavutettavuudella kilpailukykyä ja sotilaallista liikkuvuutta, tieliikenteen kansallisen solmukohdan paketti noin 1000 M€.
Valtatie 12: tärkeä poikittaisyhteys
Valtatie 12 Tampere–Kangasala (Alasjärvi–Huutijärvi) on maan vilkkain kaksikaistainen valtatie ilman rahoitusta ja yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Väylä kuuluu TEN-T-verkkoon ja E16-kehittämiskäytävään. Ruuhkautuminen hidastaa elinkeinoelämän kuljetuksia sekä idän että lännen satamiin. Hankkeen hyöty–kustannussuhde on erinomainen (2,9).
Hallitusohjelmatavoitteet:
Maan kannattavin tiehanke on käynnistettävä heti vuonna 2027.
Valtatie 3: kuljetusten pääväylä ja Suomen ruokatie
Valtatie 3 yhteysvälillä Sääksjärvi–Lakalaiva–Linnakallio ja Ylöjärvi–Parkano on yksi Suomen merkittävimmistä kuljetusreiteistä ja kansallisen liikennejärjestelmän keskeinen solmukohta sekä profiililtaan myös Suomen ruokatie. Yhteysvälillä on palvelutasoltaan puutteellisia jaksoja, jotka haittaavat erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. Ongelmakohteisiin on valmiina kustannustehokkaita ja toteutusvalmiita kehittämishankkeita.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Väyläviraston investointiohjelmaan sisältyvät hankkeet tulee toteuttaa 2027–2030.
Toteutukseen yhteysväli Sääksjärvi-Lakalaiva-Linnakallio ja Ylöjärvi-Parkano yhteysvälin hankkeet.
Yli miljardin kehittämisvaje
Tieverkoston kansallisen solmukohdan hankkeista on muodostunut pitkä jono. Kärkihankkeiden takana odottaa useita tärkeitä toteutuskohteita:
- Vt 3 Lempäälä–Pirkkala
- Vt 3 Sarkkila–Soppeenmäki
- Vt 9 Käpykangas–Orivesi
- Vt 11 Murhasaari–Mustikkakangas
- Vt 12 Nokian kohta ja Kahtalammin etl. 1. vaihe
- Kehä II:n jatkeet (tavoitetila Tarastenjärvi–Lentoasema)
Hallitusohjelmatavoitteet:
Vt 12 ja vt 3 kärki-hankkeet on saatava nopeasti toteutukseen.
Osoitetaan rahoitus liikenteen kansallisen solmukohtapaketin toteutukseen.
Tutustu muihin kärkiteemoihin
Hallitusohjelmatavoitteet koottuna yksiin kansiin
Pirkanmaan yhteinen tilannekuva ja hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2027–2031 yhdessä julkaisussa.
Pirkanmaan edunvalvontaryhmä
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö sekä Pirkanmaan hyvinvointialue.
