Uusi CEF-rahoituskausi on avainroolissa Helsinki–Tampere-välin nopean raideyhteyden kehittämiselle
Pääradan Helsinki–Tampere-väli on Suomen kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus ja samalla koko rataverkon merkittävimpiä liikenteellisiä pullonkauloja. Nykyinen infrastruktuuri ei mahdollista yhteysvälin matka-aikojen olennaista lyhentämistä tai kapasiteetin kasvattamista, sillä rataosuuden välityskyky on jo äärirajoilla. Suomen raideliikenteen sujuvuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen edellyttääkin uusien raideyhteyksien määrätietoista kehittämistä eurooppalaista rahoitusta hyödyntäen. Tähän avautuu nyt uusia mahdollisuuksia, sillä Tampere–Helsinki–Varsova-yhteys on sisällytetty CEF-prioriteettilistalle. Muutokset yhdessä kasvavan CEF-rahoituksen kanssa luovat edellytyksiä Lentoradasta pohjoiseen Tamperetta kohti jatkuvan nopean raideyhteyden toteuttamiseen.
Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja edelleen Tornioon ulottuva Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja. Päärata yhdistää toisiinsa Suomen kaksi merkittävintä talous- ja kaupunkialuetta sekä se lävistää suoraan neljä Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista. Pääradan kautta kulkee merkittävä osa maan henkilö- ja tavaraliikenteestä, ja sen merkitys ulottuu liikennejärjestelmän toimivuuden lisäksi koko maan talouskasvuun ja kilpailukykyyn.
Pääradan vaikutusalueella asuu yli puolet Suomen väestöstä, sijaitsee yli puolet maan työpaikoista ja tuotetaan noin kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta. Myös noin 75 % Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sijoittuu Pääradan varrelle. Päärataan tukeutuvat alueet huomioiden sen vaikutus on tätäkin laajempi.
Kansallisen merkityksensä lisäksi päärata on yksi Euroopan liikenteen TEN-T-ydinverkon avainväylistä eli ydinverkkokäytävistä. Se muodostaa yhteyden Manner-Euroopasta Suomen kautta Ruotsin rataverkkoon.
Samalla Helsingin ja Tampereen välinen Pääradan osuus on Suomen vilkkain ja strategisesti merkittävin yksittäinen ratayhteys. Vuonna 2023 yhteysvälillä tehtiin yli 5,5 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi liikennöidyimpien Päärataan kuulumattomien yhteysvälien matkustajamäärät[1]. Sen välityskyky on venytetty äärimmilleen, minkä vuoksi häiriöt ja kapasiteettirajoitteet heijastuvat laajasti koko maan liikennejärjestelmään. Lisäksi merkittävä osa Suomen raideliikenteen kasvusta kohdistuu juuri Pääradalle.
Helsinki-Tampere-välin kapasiteetin ja nopeuden kehittäminen on sen kansallisesti kriittisen roolin vuoksi avainasemassa koko maan raideliikenteen sujuvuuden ja toimivuuden parantamisessa. Nykyisessä ratakäytävässä kehittämismahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset niin ratakapasiteetin kuin matka-aikojen osalta, eikä pelkkä nykyisen radan kunnostaminen enää riitä. Pidemmän aikavälin ratkaisuissa on tarkasteltava myös lisäkapasiteettiä ja nopeutta tuovien kokonaan uusien ratalinjausten kehittämistä yhteysvälille.
Lisäkapasiteetin tarve ja uusi CEF-rahoituskausi puhuvat uuden raideyhteyden puolesta
Viime vuoden lopulla EU:ssa tehtiin Suomen raideliikenteen tulevaisuuden kannalta uraauurtava päätös. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi CEF-rahoituksen prioriteettilistalle Tampere-Helsinki- yhteyden osaksi Tallinnasta Baltian läpi Varsovaan jatkuvaa yhteysväylää. Päätös osoittaa, että EU:n jäsenmaat ovat tunnistaneet kyseisen yhteysvälin strategisesti merkittäviksi ja Euroopan laajuista hyötyä tuottavaksi. Yhteysvälin mukanaolo prioriteettilistauksessa viestii yhteysvälin raideinvestointien tukikelpoisuudesta EU-rahoituskilpailuissa ja on siten tärkeä askel kohti EU-rahoituksen saamista.
Seuraava CEF-rahoituskausi käynnistyy vuonna 2028, ja ohjelman rahoituksen odotetaan kasvavan merkittävästi nykyisestä. Rahoitusta voidaan myöntää sekä hankkeiden valmisteluun että toteutukseen, ja parhaimmillaan EU:sta saatava rahoitus voi kattaa jopa puolet investointien kustannuksista. Tämä edellyttää kuitenkin paitsi ensiluokkaisten liikennehankkeiden erinomaista menestystä kilpailullisissa rahoitushauissa, myös kansallista vastinrahoitusta ja valtion vahvaa sitoutumista hankkeen edistämiseen.
Pääradan strateginen merkitys, kasvava liikennemäärä sekä Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden äärimmilleen venytetty välityskyky korostavat lisäkapasiteetin tarvetta. Tämä kehittämistarve yhdessä kasvavan CEF‑rahoituksen kanssa ovat vahva peruste uuden nopean ratayhteyden kehittämiseen Tampereen ja Helsingin välille.
Lentoradasta pohjoiseen jatkuvan nopea raideyhteyden kehittäminen täydentäisi Päärataa ja samalla parantaisi merkittävästi koko Suomen rataverkon kapasiteettia, toimintavarmuutta ja häiriönsietokykyä. Samalla se kytkisi valtaosan Suomen väestöstä, työpaikoista ja elinkeinoelämästä entistä tiiviimmin Rail Balticaan ja Euroopan rataverkkoon. Geopoliittisesta näkökulmasta käsin hankkeen merkitys ulottuu liikennejärjestelmää laajemmalle; se vahvistaa yhteyksiä Euroopan pohjoisilla ja arktisilla alueilla, tukee huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta, sekä parantaa Euroopan turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tulevalla vaalikaudella valtion tulee sitoutua Tampere-Helsinki-Varsova-raideyhteyden edistämiseen ja hakukelpoisten suunnitelmien laatimiseen Lentoradasta pohjoiseen jatkuvalle nopealle raideyhteydelle sekä muodostamaan yhtenäinen kansallinen viesti CEF-rahoituksen saamiseksi hankkeelle.
[1] https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suurten-kaupunkiseutujen-yhteystarpeet
PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2027-2031
Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta (julkaisu avautuu uuteen välilehteen)
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.
Lisätietoja
Ruut-Maaria Rissanen
Pirkanmaan liitto
Maakuntajohtaja
+358 44 422 2264
[email protected]
Paavo Antikainen
Tampereen kaupunki
Edunvalvonta-asiantuntija
+358 40 502 3929
[email protected]
