Pirkanmaan tiehankkeet poistavat kansallisen tason pullonkauloja – seuraavana listalla on vt 12 Alasjärvi–Huutijärvi
Valtatien 12 osuus Alasjärvi–Huutijärvi (Tampere–Kangasala) välittää enimmillään yli 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on kaksi kertaa yli kaksikaistatien laskennallisen kapasiteetin. Tieosuuden nelikaistaistus on Pirkanmaan edunvalvontaryhmän yhteinen kärkihanke. Kyseessä on maan päätieverkon pahin pullonkaula ja maan kannattavin yhteysvälihanke (H/K 2,9).
Marraskuu 2025 toi ilouutisen Pirkanmaalle: valtatien 9 kehittäminen välillä Alasjärvi –Käpykangas oli lopulta saanut valtion rahoituspäätöksen. Hankkeen perusteet olivat selkeät: maan vilkkain kaksikaistainen pääväylä, tärkeä kuljetusten poikittaisyhteys ja valtakunnallisesti pahimpiin kuuluva tieverkon pullonkaula. Tänä vuonna on jo tehty alustavia maastotöitä, ja 2027 päästään jo kunnolla rakentamaan.
Pirkanmaan tieverkon ongelmakohtia kehittäessä seuraavaa alueen yhteistä kärkihanketta ei tarvinnut etsiä kaukaa. Alasjärven eritasoliittymästä (vt 9, vt 12, Teiskontie) vaihdettiin vain suunta pohjoisen sijaan kohti itää. Näin lähelle nimittäin siirtyi myös uusi maan vilkkaimman kaksikaistatien kärkisija, kun ysitie rahoituksensa sai. Kuten ysitiellä, myös valtatiellä 12 kyse on valtakunnallista pitkän matkan poikittaisliikennettä haittaavasta ongelmakohdasta.
Valtatien 12 osuudella Alasjärvi–Huutijärvi (Tampere–Kangasala) keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee hankealueen itäpään 14 000:n ja vilkkaimpien kohtien 21 000:n välillä. Tällainen liikennemäärä on reilusti yli kaksikaistatien laskennallisen kapasiteetin (9 000) ja tieosuus onkin näin mitattuna maan pääväyläverkon pahin ongelmakohta. Traficomin ylläpitämän tilannekuvan mukaan kyseessä on myös maan pisin yhtäjaksoinen huonoimman sujuvuusluokan (luokka E/F) maantieosuus.
Tieosuuden muuttaminen nelikaistaiseksi on 123 miljoonaa euroa maksava hanke, jonka hyöty-kustannussuhde on erinomainen 2,9. Näin hyvän H/K-suhteen hankkeet ovat Suomessa harvinaisia, ja koko maasta edelle kiilaakin vain muutama esisuunnitteluvaiheen karkea laskelma ja pääkaupunkiseudun sisäinen hanke. Pitkän matkan liikennettä palvelevista yhteysvälihankkeista vt 12 onkin kannattavuudessa ja tehokkuudessa ylivoimainen ykkönen. Hankkeen tiesuunnitelma on loppusuoralla, ja lopullinen kustannusarvio ja sen jakautuminen eri tahoille määritetään siinä.
Vt 12 Alasjärvi–Huutijärvi onkin monessa mielessä ysitien kollegansa kaltainen hanke, niin sisältönsä kuin perusteidensa puolesta. Myös eroja kuitenkin on:
”Valtatiellä 12 korostuu pitkän matkan liikenteen lisäksi vilkas paikallisliikenne, joka aiheuttaa erityisen merkittäviä sujuvuusongelmia työmatkaliikenteen huipputunteina. Kangasala kasvaa vauhdilla, ja maankäytön koko ajan lisääntyessä ei kaksikaistatie pysty enää vastaamaan lisäliikenteeseen.” Toteaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.
Valtatien 12 nelikaistaistus olisi perusteltua jo yksin pitkän matkan liikenteenkin volyymeilla ja raskaan liikenteen määrällä (700–1000 päivässä) mutta erittäin runsas paikallisliikenne pahentaa tilanteen koko maan yliliikennöidyimmäksi pullonkaulaksi. Seudulliset kestävän liikenteen toimenpiteet eivät riitä korjaamaan tilannetta, jo liikennemäärien kasvun hidastaminenkin on haastavaa.
Hanke ei ole mukana Väyläviraston tuoreimmassa investointiohjelmassa 2027–2034, mutta eipä ole moni muukaan. Rahoituskehys on täysin riittämätön suhteessa tunnistettuihin tarpeisiin.
”Vt 12:n kaltaisten hankkeiden puuttuminen investointiohjelmasta kertoo suoraan Liikenne 12-suunnitelman onnettomasta rahoituskehyksestä: kansallisille priorisointilistoille ei mahdu mukaan, vaikka olisi kannattavuuden ja ylikuormittuneisuuden kansallisilla kärkisijoilla.” Toteaa Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Asiantuntijalähtöisen priorisoinnin sijaan onkin parannettava liikennepolitiikkaa. Pirkanmaa ei ole 2000-luvulla saanut omaa osuuttaan valtion tierahojen jakautumisesta. Väestöltään ja liikennesuoritteeltaan noin kymmentä prosenttia Suomesta edustava kasvava maakunta on saanut viitisen prosenttia tieverkon kehittämisrahoista. Ysitien rahoituspäätös ei tätä vajetta korjannut, vaan useita pääväyläverkon pahimpia pullonkauloja sijaitsee edelleen Pirkanmaalla. Viiden prosenttiyksikön ero tarkoittaa satoja miljoonia euroja rahaa. Suunnittelupöydällä tilanne on tunnistettu, ja 20 % koko maan tiesuunnitteluresurssista on käytössä Pirkanmaalla. Investointipäätökset junnaavat kaukana perässä.
Pirkanmaan edunvalvontaryhmä katsoo, että valtatien 12 osuuden Alasjärvi –Huutijärvi (Tampere–Kangasala) nelikaistaistaminen on seuraava vaihe maan tieverkon ali-investoiduimman solmukohdan kehittämisessä. Investointivajeen purkamista on toteutettava kiireisin hanke kerrallaan, ja tietopohjaisella priorisoinnilla on vt 12 seuraava vaihe. Hanke saavuttaa toteutusvalmiuden 2027, ja rahoituspäätös samana vuonna on oltava tavoite.
PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2027-2031
Pirkanmaa on Suomen kasvun veturi ja osaamisen solmukohta
(julkaisu avautuu uuteen välilehteen)
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.
Lisätietoja:
Juho Vehviläinen
Liikennesuunnittelija / Traffic Planner
Pirkanmaan liitto / Council of Tampere Region
Tel. +358 44 422 2017
[email protected]
